Puiden kuivuminen

Polttopuu valmistetaan yleensä tuoreista rankapuista tai vakiopituuteen katkotuista pölleistä. Puun kosteus kaatohetkellä vaihtelee 40–60 prosentin välillä, ja puut tulisi saada mahdollisimman nopeasti kuivumaan noin 20 prosentin käyttökosteuteen. Kuivumisnopeuteen vaikuttavat puulaji, kuivumisolosuhteet ja halkojen tai pilkkeiden koko.

Hitaimmin suomalaisista puulajeista kuivuu lämpömäärältään (kWh/m3) paras koivu. Tämä johtuu sen tiheydestä ja tiiviistä tuohesta, joka hidastaa kosteuden haihtumista. Nopeimmin kuivuvat havupuut, haapa ja leppä.

Koivun tulee olla käyttöhetkellä ylivuotista, eli sen on kuivuttava kahden kesän yli, ennen kuin se on riittävän kuivaa. Muut puulajit kuivuvat käyttökuntoon jo yhdessä kesässä, jollei ole poikkeuksellisen sateinen vuosi. Ammattimaisilla polttopuukauppiailla on polttopuun kuivaukseen koneellisia menetelmiä, joissa käyttökuivuus saavutetaan nopeammin.

Kesä kuivaa polttopuut

Varasto- ja polttopuiden pilkontapaikan tulisi olla aurinkoinen ja tuulinen ja maaperän kuiva. Hyvä paikka on myös suojassa sateelta. Jos puita joutuu pinoamaan väliaikaisesti esimerkiksi hakkuuaukealle tai metsätien varteen, kannattaa auringon ja tuulten suunta ottaa huomioon.

Paras aika puiden kuivumiselle on keväästä heinäkuun loppupuolelle, kun sademäärä on pieni, ilma lämmin ja tuulet voimakkaita. Puut kuivuvat sitä nopeammin, mitä ohuemmaksi ne on pilkottu. Lyhyiden klapien kuivuminen on myös hieman pitkiä pilkkeitä tai halkoja nopeampaa, sillä kuivuminen on nopeampaa puiden päistä kuin halkaisupintojen kautta.